Auli Piiparinen

Auli Piiparinen

Opiskelija ja vaikuttaja. ☘️

Slider

Digitaaliset ekosysteemit

Digitaalinen ekosysteemi tarkoittaa ihmisten, tuotteiden ja palveluiden yhdistämistä digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen, niin että lisäarvoa syntyy erityisesti asiakkaalle. Uuden sukupolven diginatiivina kuluttajana/asiakkaana olen luultavasti altistunut ja avoin tällaisten digitaalisten alustojen hyödyntämiselle ja minulla meni hetki hahmottaa, mistä lisäarvosta oikein puhutaan. Tähän aiheeseen perehtyessä hahmotin, kuinka paljon digitaalisten ekosysteemien saralla on edelleen tehtävää esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden saralla.

Digitaalisen ekosysteemin mallinnus. Kuva: Oppia.fi 2020.

Arvontuotannossa digitaalisuus on vastaus ihmisten tarpeisiin palvelun nopeudesta sekä ajasta että paikasta riippumattomasta saavutettavuudesta. 2020-luvun ihmiskunta on kärsimätön, etenkin jos nettiyhteys pätkii. Odotuksemme palveluille on korkealla. Haluamme vastaukset nopeasti avoimiin kysymyksiin tai vaihdamme palvelua. Tämän takia digitaalisten alustojen on ehdottoman tärkeää myös yritykselle. Toimimattomuudesta saa maksaa asiakaskadon kautta. Pelkkä hyvä tuote tai palvelu ei riitä, vaan sen ympärille muotoutuu verkko siitä, miten palvelun saa itselleen varattua, tuotteen toimitettua ja kuinka kauan tämä kaikki kestää. Jos tuo verkko ei toimi, ei kysyntä pääse kasvavaan.

Verkkoa ei onneksi tarvitse kutoa itsekseen. Digitaalisissa ekosysteemeissä ydinajatus on yhdistää eri palvelun tarjoajia. Asiakkaan ei välttämättä tarvitse edes tietää, että palvelun tai tuotteen takana on useita toimijoita vaan hänelle palvelu on kokonaisuus. Klassinen esimerkki lienee tuotteen tilaus kotiin: tilaat sen tuottajan omasta verkkokaupasta mutta toimitus ei ole firman puolesta vaan postin tai muun toimitusyrityksen operoima. Postin paketin hukkaaminen ei ole automaattisesti asiakkaan mielessä yrityksen moka mutta vaikuttaa silti mielikuvaan yrityksestä kun ketjutus ei toiminut oletetulla tavalla. Digitaalisuus on avainasemassa pakettien lähetyksessä. Jos viesti ei kulje verkkokaupasta lähettäjälle, on molemmat toimijat epäonnistuneet ekosysteemin luomisessa.

“Information Systems Success Model” on digitaalisen ekosysteemin teoreettista tarkastelua helpottava malli. On siis kyse palvelun-, tiedon- ja järjestelmänlaadun tarkastelemisesta, jotka kaikki vaikuttavat asiakaskokemukseen. Mittaamalla esimerkiksi tiedonlaatua, tarkastellaan kuinka selkeä on tuotesisältö tai palvelun tiedostaminen. Asiakkaalle nämä kaikki ovat kokonaisuus, mutta yritykselle eri osa-alueiden hahmottaminen on avain kehittää digitaalista palveluaan. Itse hyödynnän tarkempaa tieto etsiessä usein yritysten nettisivujen ”Usein kysytyt kysymykset” -palstaa, joka hyvin toteutettuna antaa asiakkaalle nopean vastauksen. Jos osioita ei ole, kynnys lähettää sähköposti tai soittaa yritykselle on korkea ja palvelu voi jäädä käyttämättä.

Rohkeus astua uudenlaiseen rakenteeseen eli digitaaliseen ekosysteemiin avaa uusia ovia liiketaloudelliselle toiminnalle. Datan ja osaamisen jakaminen yritysten välillä täydentävät toisiaan ja mahdollistavat yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Siksi digitaalinen ekosysteemi kannattaa.

Tämä blogi on osa amk-opintojeni digitaalisen liiketoiminnan kurssia keväällä 2020.