Tekoälystä on puhuttu jo yli 70 vuotta. 2000-luvulla se on konkretisoitunut huomaamattomaksi osaksi tavallisen ihmisen elämää. Arkinen tekoäly näkyy Spotifyn tai Netflixin suosituksissa, kun data taustalla analysoi automaattisesti kuuntelemasi tai katsomasi perusteella sinulle uusia artisteja tai leffoja. Tekoäly määritellään koneoppimisena, joka jäljittelee inhimillistä päättelyketjua. Mutta miten tekoälystä saa parhaan ystävän yrityksen liiketoiminnalle?

Tekoäly nähdään pääasiassa liiketoiminnan tukitoimintona. Sen mahdollisuudet ovat melkein rajattomat: se voidaan valjastaa HR-kumppaniksi analysoimaan työntekijöiden sairaspoissaoloja tai se voi kasvattaa liiketoimintaa analysoimalla uusia myyntimahdollisuuksia. Tekoälyä hyödynnetään usein ylläpidossa teollisuudessa, logistiikassa ja kiinteistöissä. Sen avulla analysoidaan asiakaspoistumia ja kehitetään palvelutarjontaa. Myös terveydenhuolto hyötyy tekoälystä, kun puhutaan sairastumisriskin analysoimisesta tai hoito-ohjeiden parantamisesta.

Yritykselle kuin yritykselle tekoälystä olisi varmasti hyötyä mutta sen tarpeen määritteleminen on tärkeä osa prosessia. Käyttökohteen määrittely eli ongelman löytäminen työympäristöstä on oleellista. Oleellinen asia on data, jota yritykselle tai julkisesti kertyy. Asiakkuuksien tarkasteleminen on yleinen käyttökohde. Yritys varmasti haluaa tietää, miten voisi vähentää asiakkaiden menettämisprosenttiaan. Asiakkuuskokemuksen analysointi, verkkokauppasuositukset ja ongelmien ennakoitavuus tuotannossa ovat myös hyviä ensiaskeleita tekoälyn pureksittavaksi.

Samalla kun tekoälyä valjastetaan yrityksen käyttöön on oikea paikka miettiä miten manuaalinen ihmisten ennen tekemä työ muuttuu ja minkälaisia tarpeita tulee tilalla. Yleinen käsitys, että tekoäly vie työpaikkoja on siinä mielessä harhainen, että tekoäly myös luo uutta työtä analysoinnin ja kehityksen saralla. Elisan Ville Rautio tiivistääkin kolmeksi ensimmäiseksi opiksi tekoälyn kanssa datan, nopean pilotoinnin tekoälyn hyödyistä ja osaajiin satsaamisen.

Esimerkkinä tekoälyä hyödyntävästä yrityksestä on tamperelainen startup-yritys WordDive. WordDiven tarkoituksena on mobiilisovelluksen kautta opettaa ihmisille kieliä mutta ennen kaikkea opettaa kuinka lausutaan oikein. Tässä prosessissa tekoäly on mukana, tunnistaen käyttäjän lausumisesta virheet ja antaen siihen korjausohjeet. Tekoäly tekee sovelluksesta ainutlaatuisen ja henkilökohtaisen – se soveltuu juuri käyttäjän omiin ongelmakohtiin lausunnassa eikä käy geneerisesti läpi yleisiä ääntämisongelmia. Yritys on kasvanut jo yli startup-maailmasta ja tavoittelee kansainvälistä läpimurtoa. Ilman tekoälyn tuomaa kilpailuetua, en näkisi sen olevan mahdollista.

Edistynyt analytiikka tuo takeita tehokkuudesta ja auttaa yritystä pärjäämään myös globaalilla akselilla. Tekoälyn etu ihmiseen nähden on virheiden mahdollisuuden pieneneminen. Samoin se pystyy kapasiteetillaan analysoimaan asioita, jotka ovat ihmiselle hyvin haastavia selvittää, kuten vaikka vakuutuspetoksen analysointi. Tekoäly tarvitsee ihmistä toimiakseen, joten yksin tekoäly ei tule palloamme valtaamaan. Pelko siitä on kuvitteellinen.